Kymmenen vuotta kestäneen satojen ihmisten DNA-näytteiden analysoinnin jälkeen National Geographic Genographic Project (NGGP) paljasti yllättäen, etteivät egyptiläiset ole arabeja, kuten useimmat uskoivat.
Tutkimuksessa esiteltiin graafeja, jotka kertovat, millainen on globaalisti katsottuna kunkin maan kansalaisten geneettinen koostumus. Ne auttavat vastaamaan ihmisten kysymyksiin etnisyydestä, rodusta ja ihmisväestön yleisestä alkuperästä.
Kuten alla olevasta kuvaajasta käy ilmi, vain 17 prosenttia egyptiläisistä on arabeja, kun taas 68 prosenttia kantaväestöstä on kotoisin Pohjois-Afrikasta, neljä prosenttia juutalaisista, kolme prosenttia itäafrikkalaisista, toiset kolme prosenttia Vähä-Aasiasta ja kolme prosenttia eteläeurooppalaisista.
Egyptiläinen väestö geneettisen alkuperän mukaan esitettynä
“Tämä vertailuväestö perustuu alkuperäisiin egyptiläisiin. Kun muinaiset väestöt vaelsivat Afrikasta, ne kulkivat ensin Koillis-Afrikan kautta ja sitten Lounais-Aasiaan. Egyptin Pohjois-Afrikan ja Arabian komponentit edustavat tätä muinaista muuttoreittiä sekä myöhempiä muuttoja hedelmällisestä puolikuusta takaisin Afrikkaan; maanviljelyn levittäytyessä viimeisten 10 000 vuoden aikana ja muuttoja seitsemännellä vuosisadalla islamin levittäytyessä Arabian niemimaalta”, NGGP:n tutkimuksessa sanottiin.
Egyptiläisten geeneissä oleva itäafrikkalainen komponentti heijastaa NGGP:n mukaan paikallista liikehdintää navigoitavaa Niiliä ylöspäin; kun taas Etelä-Euroopan ja Vähä-Aasian komponentit heijastavat Egyptin maantieteellistä ja historiallista roolia keskeisenä toimijana Välimeren alueen taloudellisessa ja kulttuurisessa kasvussa.
DNA-näytteet osoittivat, että kuwaitilaiset ovat enimmäkseen arabeja, sillä heidän geneettinen koostumuksensa on seuraava: Kuwaitilaisista 84 prosenttia on arabeja, seitsemän prosenttia on kotoisin Vähä-Aasiasta, neljä prosenttia Pohjois-Afrikasta ja kolme prosenttia Itä-Afrikasta.
NGGP:n mukaan, kun muinaiset siirtolaiset kulkivat Lähi-idän halki siirtyessään Afrikasta Aasiaan, osa heistä päätti jäädä tänne, jolloin he kehittivät geneettiset mallinsa, jotka periytyivät muille sukupolville. Kun taas Pohjois- ja Itä-Afrikasta on pieni prosenttiosuus, ehkä johtuen arabien orjakaupasta, joka oli yleistä 8.-19. vuosisadalla.
Libanonin yhteiskunta on puolestaan arabimaista monimuotoisin, sillä 44 prosenttia on arabitaustaisia, 14 prosenttia juutalaisia, 11 prosenttia pohjoisafrikkalaista syntyperää, 10 prosenttia pienaasialaisia, viisi prosenttia eteläeurooppalaisia ja vain kaksi prosenttia itäafrikkalaisia.
Tunisian väestöstä pienin prosenttiosuus on arabi syntyperää, sillä vain neljä prosenttia on arabeja, kun taas 88 prosenttia on pohjoisen afrikkalaisia, viisi prosenttia länsieurooppalaisia ja kaksi prosenttia länsi- ja keski-Afrikasta.